Bulchiinsi Aeronootiksii fi Hawaa Biyyaalessaa, NASA jedhamuun kan beekamu, fedhii beekumsaa dhala namaa hin dhaabbannee fi fedhii keenya kan hin dhaabbanne koosmoos qorachuuf akka ragaa ta'ee dhaabata. Bara 1958 kan hundeeffame NASAn beekumsa hawaa, pilaaneetii keenyaa fi walumaa galatti uumama cufaa irratti qabnu babal'isuuf gahee olaanaa taphateera. Barreeffama kana keessatti seenaa ajaa'ibaa, bu'aa ba'ii fi ergama NASA itti fufee jiru keessa imala ni jalqabna.
Seenaa Gabaabaa NASA
Jalqabsiisni NASA dorgommii hawaa yeroo Waraana Qorqorroo Ameerikaa fi Gamtaa Sooviyeet gidduutti taasifameef deebii kenne. July 29, 1958, Pirezidaantiin Dwight D. Eisenhower Seera Biyyoolessaa Aeronautics and Space Act mallatteessuun seera ta'ee, NASA akka dhaabbata hawaa siiviilii ta'ee ifatti hundeesse.
Bara Meerkikurii fi Apooloo
Waggoonni jalqabaa NASA bu'aa bu'uuraa galmeessisuun kan beekaman turan. Sagantaan Meerkikurii fi Apooloo qorannoo hawaa namaa keessatti milkaa'ina guddaa ture. Bara 1961tti NASAn astronaut Ameerikaa jalqabaa Alan Shepard jedhamu sagantaa Merkurii irratti gara hawaatti furguggise. Kana booda sagantaa Apooloo, kan balalii hawaa namaa isa dhumaa galmaan ga'e: astronauts Ji'a irratti qubachuu. July 20, 1969, Niil Armstroong fi Buzz Aldrin namoota jalqabaa miila ji'a irra miila kaa'an ta'an.
Bara Shaatal Hawaa
Bara 1981 kan jalqabe bara Shaatal Hawaa imala hawaa irra deebiin itti fayyadamuu fi hojii baay'ee fayyadamuu danda'u fide. Sagantaan Shaatal Hawaa ergamoota saatalaayitii bobbaasuu irraa kaasee hanga Buufata Hawaa Idil-addunyaa (ISS) keessatti yaalii gaggeessuutti kan hayyame ture. Waggoota 30 oliif hojiirra kan ture yoo ta'u, bara 2011 soorama ba'e.
Bu'aawwan Ijoo NASA'n Argame
Gumaan NASAn saayinsii fi qorannoof godhu ji'a irratti bu'uu fi ergama shaatal irra fagoodha. Bu’aawwan baay’ee dinqisiisoo ta’an keessaa muraasni:
Qorannoo Maarsii
NASAn seenaa cimaa Pilaaneetii Diimaa qorachuu qaba. Sojourner, Spirit, Opportunity fi Curiosity dabalatee rooveroonni kun ji'ooloojii Maarsii, haala qilleensaa fi bakka jireenyaa Maarsii irratti hubannoo gatii guddaa qabu kennaniiru.
Teleskooppii Hawaa Hubble
Bara 1990 kan eegale Teleskooppii Hawaa Habble suuraawwan nafa namaa hawwatanii fi argannoowwan bu'uuraa argamsiiseera. Waa’ee galaaksii fagoo, boolla gurraachaafi umurii uumama cufaa ilaalchisee hubannoo qabnu gadi fageeffateera.
ISS fi Tumsa Idil-addunyaa
NASAn hojii Buufata Hawaa Idil-addunyaa (ISS) kan mallattoo tumsa idil-addunyaa qorannoo hawaa irratti michuu ijoodha. ISSn qorannoo saayinsii fi yaalii maaykiroogiraavitii irratti akka laaboraatoorii tajaajila.
Ergamoota Itti Fufiinsa Qaban
NASA ergamoota akka Maarsii Perseverance Rover, James Webb Space Telescope fi sagantaa Artemis kan dhala namaa gara Ji'aatti deebisuuf kaayyeffate waliin daangaa qorannoo hawaa dhiibuu itti fufeera.
Mul'ata NASA'n Fuulduraaf
Fuuldura keenya yeroo ilaallu NASAn hawaa keessatti argamuun namaa babal’isuuf kutannoo qaba. Sagantaan Artemis bara haaraa qorannoo ji'aa kan bakka bu'u yoo ta'u, dubartii jalqabaa fi dhiira itti aanu gara Ji'aatti erguuf karoora qaba. Ji'a bira darbee NASAn ergama hojjettoota doonii gara Maarsiitti godhamu qorachuu fi karoora baasuu irratti dammaqinaan hirmaata.
Dabalataanis, NASAn hubannoo haala qilleensaa fi naannoo lafaa irratti qabu tarkaanfachiisuu itti fufee jira, jijjiirama qilleensaa fi qormaata naannoo furuuf daataa fi qorannoo murteessaa gumaacha.
Goolaba
Dhaalli NASA ogummaa dhala namaa fi dheebuu beekumsaa fi qorannoo dhuma hin qabne keenyaaf ragaadha. Jaarraa 20ffaa Ji'a irratti bu'uu irraa kaasee hanga ergama ammayyaa jaarraa 21ffaatti NASAn dhaloota kakaasuu fi daangaa waan koosmoos keessatti danda'amu dhiibuu itti fufeera. Samii halkanii yeroo ilaallu ergamni NASA iccitii uumama cufaa saaxiluu fi egeree qorannoo hawaa bocuu akka itti fufu mirkanaa'aa ta'uu dandeenya.
