Giddugala Baha Afrikaa keessatti kan argamte Itoophiyaan biyya duudhaa badhaadhaa, teessuma lafaa adda addaa, fi hawaasa socho'aa qabdudha. Ayyaanota aadaa hedduu saba hawwataa kana miidhagsan keessaa Irreechi ayyaana yeroon kabajamee fi hiika guddaa qabu ta’ee adda bahee mul’ata. Barreeffama biloogii kana keessatti imala bareedina, seenaa, fi hiika aadaa Ayyaana Irreechaa qorachuuf isin geenya.
Hundee Irreechaa
Irreechi Irreecha ykn Irreessa jedhamuunis kan beekamu ayyaana waggaa waggaadhaan ummata Oromoo saboota gurguddoo Itoophiyaa keessaa tokko ta'een kabajamuudha. Ayyaanni sochii guddaa qabu kun yeroo baayĘĽee Adoolessa ykn Waxabajjii keessa kan raawwatamu siĘĽa taĘĽu, yeroo roobaa kan xumuramu siĘĽa taĘĽu, daraaraa halluu adda addaa qabu kan birraa simatudha. Irreechi yeroo eebba jireenyaa, uumama, fi hawaasaa galateeffannaa fi galata itti ibsanidha.
Barbaachisummaa Bishaan
Ayyaana Irreechaa keessatti bishaan gahee giddu galeessaa qaba. Aadaa Oromoo keessatti bishaan akka mallattoo jireenyaa fi badhaadhinaatti ilaalama. Yeroo ayyaanichaatti namoonni madda bishaan uumamaa kan akka lageen, haroowwan ykn sululawwan irratti walitti qabamanii eebba bishaanii argachuuf galateeffannaa fi kadhannaa dhiheessuuf. Jireenyaa fi qonna naannoo kanaa itti fufsiisuu keessatti gahee murteessaa bishaaniin qabu yaadachiisa garaa nama nyaatudha.
Walgahii Hawaasa
Irreechi wantoota baay’ee nama dinqisiisan keessaa tokko namoota kutaa jireenyaa adda addaa irraa walitti fiduu danda’uu isaati. Maatiin, hiriyyoonni fi hawaasni uffata aadaa uffachuun aadaa fi hambaa isaanii kabajuuf walitti dhufu. Ayyaanni kun miira ofii ta’uu kan guddisu fi walitti dhufeenya hawaasummaa kan cimsu yoo ta’u, taatee aadaa murteessaa taasiseera.
Uffata Halluu fi Agarsiisa Aadaa
Irreechi ayyaana ijaa yoo ta’u, hirmaattonni uffata socho’aa fi walxaxaa ta’een kan faayamedha. Uffanni aadaa, halluu ifaa fi fakkii walxaxaa ta’een faayame, aadaan Oromoo lafaa fi hambaa isaa waliin walitti dhufeenya gadi fagoo qabu calaqqisiisa. Namoonni uffata bareedaa kana uffachuun shubbisuu fi sirbuun arguun daawwannaa ijaan mul’atudha.
Sirnaafi Sirna
Ayyaanni kun sirnaafi sirnoota walduraa duubaan hoggantoota hawaasaa fi jaarsoliin raawwataman kan of keessatti hammatedha. Sirnoonni kun yeroo baay’ee eebba muka Nagaa, mallattoo nagaa fi badhaadhina kan of keessatti hammatedha. Libations aannaniifi damma akka mallattoo tokkummaa fi abdiitti hundee mukaa irratti dhangala’a.
Muuziqaa, Shubbisaa fi Ayyaana Gammachiisaa
Irreechi muuziqaa fi shubbisa lubbuu qabuun wal fakkaata. Meeshaaleen aadaa kan akka masinqoo, vaayiliinii funyoo tokkoo fi keberoo, shubbisaa, faaruu sirbaan qilleensa guutu. Namoonni geengoo ta’anii shubbisu, dha’annaa sanaaf raafamu, haalli gammachuus daddarba. Sagaleen kolfaa fi sirbaa teessuma lafaa keessaa kan dhaga’amu yoo ta’u, hundaaf muuxannoo hin dagatamne uuma.
Barbaachisummaa Ammayyaa
Irreechi hundee seenaa gadi fagoo kan qabu yoo ta’u, hiika yeroo ammaas qaba. Waggoota dhiyoo asitti ayyaanni kun waltajjii ibsa hawaasummaa fi siyaasaa ta’eera. Mirga Oromoo leellisuu fi miira tokkummaa ummata Oromoo guddisuu keessatti gahee taphateera.
Goolaba
Ayyaanni Irreechaa aadaa, galateeffannaa, fi tokkummaa kan miidhagduu dha. Duudhaalee badhaadhaa ummata Oromoo keessaa mul’ata kan dhiyeessu yoo ta’u, barbaachisummaa hawaasaa, uumama, fi eebba jireenyaa yaadachiisa ta’ee tajaajila. Itiyoophiyaan guddachuu akkuma itti fufetti, Irreechi kabaja hambaa cimaa fi hafuura bara baraa saba socho’aa fi garaa garaa ta’eef ragaa ta’ee itti fufee jira.
