Ummanni Oromoo saba Itoophiyaa keessaa isa guddaa yoo ta'u, ummata biyyattii keessaa naannoo %34 qaba. Keeniyaa, Somaaliyaa fi biyyoota ollaa biroo keessattis ni argamu. Oromoon hambaa aadaa badhaadhaa fi seenaa dheeraa kan qabu ta’us, imalli isaa cunqursaa, marginalization, fi ari’atamni itti mul’ateera. Barreeffama biloogii kana keessatti seenaa, aadaa, fi qormaata ummata Oromoo mudate qoranna.
Seenaa:
Ummanni Oromoo jaarraa hedduuf Afrikaa Bahaa keessa jiraachaa ture. Akka duudhaa afaaniin dubbatamutti ka’umsi isaanii naannoo Wolloo kaaba baha Itiyoophiyaa irraa yoo ta’u, suuta suutaan gara kibbaa fi dhihaatti godaananii, lafa olka’aa fi lafa gadi fagoo Itoophiyaa keessa qubatan. Oromoon sirna hawaasummaa fi siyaasaa walxaxaa ta’e, sirna gadaa irratti hundaa’ee, hawaasa umriitiin qooduun, bulchiinsa, haqaa, fi sirna sirnaa dabalatee kallattii jireenyaa adda addaa kan to’atu horate.
Dhuma jaarraa 19ffaa keessa Itoophiyaan Emperor Menelik II jalatti jabaattee Oromoo fi ummatoota biroo dhuunfatee sirna mootummaa giddu galeessa hundeesse. Oromoon hojii humnaa, lafa saamamuu, aadaa ukkaamfamuuf saaxilame. Mootummaan Habashaa afaanii fi aadaa Amaaraa guddisee Oromoo dabalatee saboota biroo baasa ture.
Bara 1960 fi 1970 keessa Oromoon qabsoo sirna mootummaa Habashaa irratti hirmaatee warraaqsa Habashaa kan mootummaa sooshaalistii fi dimokiraatawaa uumuuf kaayyeffate deeggaraa ture. Haa ta’u malee, mootummaan Habashaa sirna Derg jala ture (1974-1991) Oromoo fi saboota biroo irratti garagalee, dalga jeequmsaa, ukkaamsaa, dirqiin walnyaatinsaa gadi lakkise.
Aadaa:
Aadaan Oromoo badhaadhaa fi garaa garaa, ibsa aartii, muuziqaa, fi ogbarruu bal’aa kan hammatedha. Muuziqaan, shubbisni, fi walaloo Oromoo miidhagina, miira, fi barbaachisummaa hawaasummaatiin beekamu. Oromoon qubee addaa, qubee jedhamu, kan bara 1970moota keessa kan qophaa’e, dubbisuu fi barreessuu fi eenyummaa aadaa guddisuuf fayyadama.
Afaan Oromoo, Afaan Oromo jedhamuunis kan beekamu yoo ta’u, Afaan Amaaraa booda Itoophiyaa keessatti afaan baay’inaan dubbatamudha. Duudhaa ogbarruu dheeraa kan qabu yoo ta’u, jaarraa 17ffaa keessa kan jalqabe yoo ta’u, mammaaksa, oduu durii fi hiibboo dabalatee ogbarruu afaaniin badhaadhaa qaba. Oromoon jaarraa hedduuf cunqursaa fi marginalization ta’us, miira eenyummaa fi aadaa isaatti boonuu cimaa qaba.
Qormaata: 1.1.
Uummanni Oromoo Itoophiyaa fi biyyoota jiraatu biroo keessattis qormaanni hedduun isa mudatee itti fufee jira. Mootummaan Itoophiyaa, mootummaa amma jiru jalatti imaammata federaalizimii sab-daneessaa hordofaa ture
